Kuva 216: Sävy sävyyn

Tärkeintähän retkeilyssä on (ehkä kuivashampoon ja meikinpoiston lisäksi) se, että vaatteet ovat sävy sävyyn. Sopivat yhteen myös riekonmarjan ja punaisen nenän kanssa.

Kuva 215: Palelee

Kylymä! Ja muualtakin kuin vain takalistosta!

Kuva 214: Kameleontti

Joskus iskee halu heittäytyä Äiti Maan helmoihin, sulautua osaksi luontoa. Jos olisi tässä ihan hiljaa niin kukaan ei varmaan huomaisi, etten olekaan punainen riekonmarja. Eikä tarvitsisi enää ikinä palata töihin.

Kuva 213: Hei nyt me saavuttiin!

Tärkeä hetki on dokumentoitava! Tukka on hyvin (vaikkei ole kuivashampoolla pelattu!), hattu vinossa, remeleitä roikkuu siellä täällä. Mutta perillä ollaan!

Kuva 212: Mitä harvempi kokki, sitä parempi soppa

Sen verran vaativaa on kyllä veden keittäminen, että ei siinä paljon sivuille vilkuilla. Voi vaikka palaa pohjaan se vesi, jos ei keskity kunnolla. Etenkin kun on kaksi levyä yhtä aikaa päällä, kuten paremmillakin kurmeekokeilla.

Kuva 211: No se fengshui, vaimikäseoli

Naisretkelijä on asettunut leiriin. Teltan oviaukon eteen on näppärästi aseteltu esille kaikki mahdollisesti tarvittava. Mahdollisesti ei tarvitse kulkea telttaan, tai ei se ainakaan kovin näppärästi käy. Vaan väliäkö sillä, nyt syödään.

Kuva 210: Kätevä emäntä

Jos ei ole lautasta käsillä niin voi sitä Crocsistakin syödä. Ai voisko siitä pussistakin suoraan?

Kuva 209: Taas Lapissa, osa 3 (?)

On se. Rasittavaa. Olla taas Lapissa. Pukea pittää. Ja kuka kerää kaikki nää romut tuonne rinkkaan? En kyllä varmana enää lähe. Lappiin. Tässä kuussa ainakaan.

Kuva 208: Kuivashampoon tarve

Oih ja voih!

Tuohon allaolevaan - alunperin Iltasanomien - tekstiin viitaten laitetaas tähän varoittava esimerkki naisesta, joka ei piitannut minkäänlaisesta kohteliaisuudesta kanssaretkeilijäänsä kohtaan.

Naisretkeilijämme vaelsi viisi päivää erämaassa ihan ilman kuivashampoota, puhumattakaan mistään laadukkaammasta shampoosta! Eikä sillä myöskään ollut mukana saippualappuja, saatika kasvovoidetta.

Ja tällainen oli sitten viimeisenä aamuna lopputulos.
Hyi häpeä, naisretkeilijä!

Miten hoidan ihoani metsässä?

Iltasanomissa saimme vastauksen tuota meitä niin paljon askarruttaneeseen kysymykseen:
"Miten hoidan ihoani metsässä?

Kysy kauneudesta - asiantuntija vastaa

Kutsuin erään naiskollegani meidän äijäporukan kanssa metsästysretkelle lokakuun alkuun, ja hän kysyi, mikä on paras tapa hoitaa ihoa 3 päivän kämppäolosuhteissa, missä peseytyminen rajoittuu saunaan ja päivät ollaan kokonaan ulkona? Voiko käyttää esimerkiksi hajustettuja kosteusvoiteita vai karkottaako niiden tuoksu saaliseläimet?

Marjo vastaa: Metsäreissulla ja matkalla on sama ongelma: miten hoitaa ihoa mahdollisimman vähäisillä varusteilla paikoissa, joiden hygieniaolot eivät ole kummoiset.

Itse otan yleensä vaellukselle mukaan paketin meikinpuhdistuslappuja, joilla voi tarvittaessa pyyhkiä myös likaiset kädet. Sen lisäksi yksi yleisvoide, mitä hipaisen kasvoihin ja vartalolle (tämä siis toimii silloin kun kasvoissa ei ole mitään erityisongelmia) ja hiuksiin kuivasampoota. Niillä pitäisi pärjätä pari päivää, vaikkei edes vettä olisi käytössä.

Saunaa varten voi ottaa kuivashampoon sijasta normaalin sampoon, jätettävää hoitoainetta sekä saippualappuja.

Metsästysretkeä varten ei haittaa, jos voiteessa on tuoksua, sillä se haihtuu nopeasti iholta. Parfymoitu vartalovoide voi olla jo liikaa ja hajusteet kannattaa jättää ehdottomasti kotiin.

Marjo Pihlajaniemi on toimittaja ja kosmetologi. Hän vastaa lehdessä ja Internet-sivulla viikoittain lukijoiden kysymyksiin."

Kun tyrskintä lakkasi jäljelle jää paljon kysymyksiä, joista ihan vain muutamia:

- Miten peseytyminen rajoittuu saunaan?
eikö sitä siellä juuri puhdistuta
- Onko puhdistautuminen ilman kemikaaleja mahdollista?
- Likaannuttaako puhdas metsäilma kolmessa päivässä ihon kovinkin pahasti?
- Kysyykö joku mies apua naisen puolesta (vai oikeasti itsensä?)