Kuva 286: Hillitön riemu

(Kuvan otti Lotta Ruohtula)

No kylläpä on taas ihanaa olla täällä Lapissa! Tuskin pystyy tätä ylitsepursuavaa riemua sisällään pitämään!

No, toisaalta, päästä kasvaa sukset, onko se sitten ihme, jos vähän menee naama rutulle...

kuva 280: pieni tauko

Vain yhdeksän nyssäkkää, vesikanisteri ja kaksi viinitonkkaa -  kyllä tässä yhden hätäisen tauon voi pitää.

Mitähän hienostelua tuo marimekon muovipussi on?

Kuva 274: Pikku tauko

Toisin kuin kuvasta 267 voisi päätellä, ei naisretkeilijä yleensä harrasta pikataukoja, -lounaita, -lähtöjä tai muutakaan pikaista (paitsi pikamuusia joskus).  Tääkin on ihan vaan sellainen pieni välipalatauko.

Kuva 267: Pikku uni

Ei mitään taukoja tarvita, mä voin ihan hyvin nukkua tässä paikallaankin hetkisen.

Kuva 201: Herätys

Kuvat lähetti Kaisa.

Kuva 173: Lähes voittamaton, osa 2

Niin. Myös selkäkipu voi lannistaa naisretkeilijän. Ja vapaaehtoisestihan sinne erämaahan on välilevy pullottaen lähdetty...

Kuva 171: Lähes voittamaton

Naisretkeilijää ei lannista mikään. Paitsi pääkipu.

Kuvan lähetti Kaisa.

Kuva 138: Retkeily on virkistävää

Koska edellisessä kuvassa näimme nautinnollista lepäämistä, niin jatkamme samalla teemalla

Onko joku pudottanut ison kiven menninkäisen päälle kesken matkan? Vai onko kyseessä sherpa joka kantaa viiden hengen kahden viikon retkueen kaikki tavarat? Kysymykseen ei ainakaan tule helteen uuvuttama vaeltajanainen, jolla on kahden hengen paksut solumuovialustat, varusteita viikon reissulle (joka typistyi olosuhteiden pakosta), jonka kuntopohja on huono ja nestehukka vaivaa... tässä vain hetken tutkitaan muurahaisia polulla ja kirmataan sitten raikkaina ja kevyin askelin taas eteenpäin ;)
(Hammastunturin erämaassa, kesällä 2003)

Kuva 137: Elähän hötkyile, osa 2

Ruskavaelluksen aurinkoisin ja lämpimin päivä, naisretkeilijä huopaan kääriytyneenä . Lämmintä, hiljaista, ihanaa. Voiko paremmin olla?

Tämän lähetti Tassu

Kuva 113: On tätä onnea minulla

Retkeilijämme riemuitsee, on jälleen tauon paikka. Takana satojen metrien vaellus, näköala ratapenkalta järvelle on kaunis. Luonnon hiljaisuuden rikkoo vain suklaapaperin rapina.
Ja ohikiitävä juna.

Kuva 81: fensuita taas

Ei reissua ilman prisman muovikassia !

Kuva 61: Pohjat

Mitä yhteistä on nuorilla urheilijoilla ja keski-ikäisellä naisretkeilijällä? Tässä tapauksessa ns. Hoffmanin syndrooma, eli polvinivelen sisään tyrkkäytyvä ja sinne kovettuva Hoffan suojarasva. Tämä tila aiheuttaa sietämätöntä kipua, ja myös erinäisiä hankaluuksia, niin nuorille urheilijoille kuin naisretkeilijällemmekin, joka tässä kuvassa on vaipunut mättääseen Tuntsan erämaassa syksyllä 2007 nautittuaan välipalaksi kupin kahvia ja kunnon satsin pieniä, valkoisia pillereitä.

Kuva 27: aistikasta pukeutumista

Tuo möntti vasemmalla on aistikkaasti pukeutunut normaalivartaloinen naishiihtäjä taukotakissa. Ollaan Lemmenjoella kymmenisen kilometriä Postijoelta lounaaseen.
Nainen on takkinsa sisällä puolikuiva ja pirskahteleva, on kuusi astetta lämmintä, luistoa on ollut muttei juuri pitoa.

Kuva 8: Savumyrkytys

Hiutale Lemmenjoen erämaassa elokuussa 2003

Eipä nouse aina naisretkeilijä aamulla teltasta kasvot somasti rusottaen ja iloinen pilkahdus silmässä valmiina päivän virkistävään patikointiin. Joskus on poltettu retkikodassa märkää puuta ja savustettu pyykkinaruilla kuivuvia geetonnisia niin antaumuksella, että katkussa on hankittu kunnon jysäri ja oksetus, joka kellistää naisen Savottoineen päivineen tantereeseen kesken päivän taipaleen. Eivät myöskään sorjasti ojennu ruskettuneet, solakat sääret, vaan ihan reilusti vain tönöttävät kumisaappaisiin ja sadelahkeisiin verhottuina (eivätkä ole ruskettuneet eikä ole säärikarvoja ajeltu).