Kuva 181: Iltapukueleganssia

Naisretkeilijän hillittyä metsänvihreää iltapukueleganssia. Norjalaisen suunnittelijan puvussa on likaa hylkivä materiaali, ja paljon pieniä yksityiskohtia. Varsin väljä malli ei kuitenkaan peitä naisretkeilijän leukoja. Puvun kanssa sointuu yhteen pirteän väriset matalakantaiset muovijalkineet. Tässä asukokonaisuudessa kelpaa pyörähdellä autiotuvan pihamaalla.

Kuvan lähetti Tassu.

Kuva 180: Ei mikään mies vaan marjanpoimija

Mitäpä naisretkeilijä ei tekisi saadakseen suunsa siniseksi!

Kuva 179: Tämähän käy kuin tanssi

Nimittäin tämä Karigasjoen ylitys.

Kuva 178: Omakuva

Tiukka rajaus tuo kohteen tehokkaalla tavalla esiin, sanoi valokuvauksen opettajani aikoinaan. Toteutan innolla.

Kuva 177: Vaihtopää?

Illalla pieneen telttaan menee kaksi koiraa ja naisretkeilijä. Aamulla teltasta pilkistää mutantti, jolla on koiran ruumis ja naisretkeilijän pää. Maahiset ovat taas olleet liikekannalla!

Kuva 176: Libresse - jotta voisit tuntea olosi varmaksi

Kenkä vuotaa. Onneksi retkikaverilla on lainata siivekkeellinen, entistäkin imukykyisempi joka naisen pelastus. Aamulla on kenkä kuiva.

Kuva 175: Puhdetöitä

Päivän taivalluksen jälkeen on naisretkeilijällä vielä intoa ja voimia harrastaa vaativiakin puhdetöitä.  Turhaa olisikin kanniskella maalikylistä mukana sellaisiakaan välttämättömyystarvikkeita kuin pään- ja selänraaputin, kun sellaisen voi taikoa tuossa tuokiossa omin pikku kommandosahoin.

Kuva 174: Yhtä luonnon kanssa

Sulokkaasti sulautuu naisretkeilijämme yhdeksi tunturikoivun kanssa. Ei enää erota missä luonto alkaa ja naisretkeilijän hauis loppuu. Ja päinvastoin.

Kuva 173: Lähes voittamaton, osa 2

Niin. Myös selkäkipu voi lannistaa naisretkeilijän. Ja vapaaehtoisestihan sinne erämaahan on välilevy pullottaen lähdetty...

Kuva 172: Kahdella kädellä kiinni kamerasta...

... neuvoo miesretkeilijä ja naisretkeilijä toteuttaa ohjeen.

Kuka muuten tunnistaa naisretkeilijän vasemmassa kädessään pitämän pussin sisällön ja arvaa, mistä tyvär on kuvaan ja kuvaamaan juuri tupsahtanut?

Kuvan lähetti Kaisa.

Kuva 171: Lähes voittamaton

Naisretkeilijää ei lannista mikään. Paitsi pääkipu.

Kuvan lähetti Kaisa.

Kuva 170: Muodin huipulla

Tyllillä!

Kuvan lähetti Kaisa.

Kuva 169: Kenttäkampaaja

"Hei nyt mä tajusin miksi tässä kompassissa on peili!"

Kuvan lähetti Kaisa

Kuva 168: Ei aina vaan Lapissa

Myös retkeilevien naisten on hyvä huolehtia parisuhteestaan, mikäli sellainen vielä on. Ei voida ajatella, että aina lomilla nukutaan louteessa tai kuusen alla jossain Lapin erämaissa, vaan joskus on tärkeää kuunnella myös kumppania ja viedä hänet vaikkapa Espanjaan nauttimaan erilaisesta lomasta. On tärkeää että molempien mielihalut tulevat täytetyksi ja parisuhde saa energiaa jaksaa mahdollisesti vaikeampien vaiheiden yli.

Ei aina tarvitse nukkua laavussa, vaan vuorilta löytyy iltayöstä myös hieman askeettista mutta rustiikkia sisämajoitusta. Varsinkin jos kynttilöitä on tullut mukaan vain yksi pieni jämä ja päälampuista on paristot finito, iltayö vain vilahtaa ohitse. Ja parisuhde voimistuu!



Ehkä aina ei aamulla kannata kupeksia, eikä katsella niin kamalasti ympärilleen, vaan lähteä vaan ihan reippasti matkaan sen enempää toljottelematta.

Espanjan Pyrenneillä marraskuussa 2004

Kuva 167: Minun keittiötäni ei sotketa!!

Sinne ei tuoda mitään turhaa, eikä sinne kuulumatonta tarpeetonta kuten elekroniikkaa tai mitään muutakaan älytöntä. Keittiö on kodin sydän ja vatsa, niiden harmonia on koko perheen hyvinvoinnin kannalta mitä olennaisinta.

Ahkion teko keittiossä on tietenkin erittäin luonnollinen, oikea, tärkeä ja tarpeellinen toimenpide.



Se onnellistaa kodin hengettären ja saa hänet tuhisemaan tyytyväisyydestä.
Ja suuntaamaan energiansa kohti kaukaisia lumisia tuntureita, pois tyhjästä nyhjäämisestä ja siivoamisesta.

Kuva 166: Harrastusten yhdistäminen

Kaikkihan me tiedämme, että aika on rajallista, kaikkea ei ehdi tehdä mitä haluaisi.

Olen ratkaissut ongelman yhdistämällä luontoretkeilyn, valokuvauksen, telinevoimistelun ja joogan.

Kuva Jarmo Lindqvist

Kuva 165: Huivit naamalla

Haltinreissullani törmäsin tähän herkkähipiäiseen retkisiskoon.

Itsepalvelu

”Ai, täällä on itsepalvelu”, lausui keski-ikäinen mies väännyttyään makuupussista suoraan katetulle aamiaiselle. Puurossa killitti voisilmä, kahvi oli kupissa, mutta keksi oli jäänyt pakkaukseen.

Voisi olla sopiva rangaistus laittaa hänen kuvansa nettiin. Tai epilaattoria.

Huumorillakin rajansa!

Kuva 164: Turvallisuus ennen kaikkea

Vanheneva naisretkeilijä haluaa kiinnittää huomion turvallisuuseikkoihin. Heijastimet ok, pelastautumispuku ok, silmänhäikäisyestimet ok. Rollaattori... talven varalle - ok.

Ps. palauttakaa tämä kotiseuduille pyrkivä henkilö lähimpään hoitokotiin
t. omaiset

Kuva 163: Urheilemassa

Retkeilyhän on terhakkaa puuhaa. Tarkkaan harkittu reitti, suunnitellut etapit, mietityt lyhyet tauot seuraavat toisiaan.



Tuolta vasemman isovarpaan suunnalta voisi joskus löytyä jotain.

Kuva 162: maastoutukaa!

Retkeilyrompeliikkeissä ja eritoiten metsästys-sellaisissa myydään jos jonkinnäköistä maastonväristä vermettä. Miksi? Kyllähän ne vaatteet käytössä muuttuvat maastoon sopeutuviksi ihan itsestäänkin, kengät eritoiten.


Jos on oikein kiire, niin pikakäsittelyn saa aikaiseksi vaikkapa viikonloppuisella mutakävelyllä. 3,5 tunnin käsittelyn jälkeen leidin tennareita ei erota mudasta NATOn vakoilusatelliittikaan. Ja mikä mielenkiintoisinta, alunperin musta(valkoiset) tennarit ovat konepesunkin jälkeen sitkeästi mudanväriset.

Säästökuurille joutunut Suomen Armeija saa vapaasti lainata niksiä.

Kuva 161: Kyllä kota pystyssä pysyy

On olemassa ihmisiä jotka lähestulkoon rikkovat majoitteensa virittämällä ne yltiöpinkeiksi! On olemassa toinen hieman rennompi majoitteenpystytyskoulukunta:



Haltille sanon heti kättelyssä että joo, tää on pystytetty, on kestänyt yhden lumisateenkin ja pysyi pystyssä koko yön. Tässä on tiettyä arkkitehtoonista aaltomaista finessiä.

Muotkalla lokakuussa 2004

Kuva 160: TEEMA / Valokuvaus

Miksi valokuvaava naisretkeilijä pitelee päätään Jäämeren rannalla? Valokuvaushan on hauska ja edullinen harrastus. Kuten retkeilykin. Eikä epätoivoon vaipumiseen suinkaan ole syytä.

Kuvan lähetti Tassu.

Kuva 159 : Valopää

Kylä täs vaiheessa täytty todeta, että naisretkeilijämme on varsinainen valopää.
Kun lamppu syttyy niin se kirkkaasti loistaa!

Kuva 158: Kyllä ahkioon mahtuu

"Aika HC toi sun ahkio", sanoo nuorimies Kalmakaltion Loman pihalla kuljetusvälinettäni katsellen. Näen silmissänsä myös äänettömän kysymyksen "Mihin helv.... nuo tarvii noin paljon tavaraa?". No, pitäähän kahden naisen ja neljän porokoiran reissussa olla neljän koiran ja kymmenen ihmisen ruuat sekä kolmet villahousut, lämpimät Canadabootsit, korttipakka ja kolme otsalamppua (etenkin kun mennään nukkumaan joka ilta ennen ennen auringonlaskua).

Kuva 157: Aamuhommia

Tukka nutturalle, polvituet polviin ja lämpimät villahousut jalkaan. Siinä on reippaan aamun ainekset.

Kuva 156: Kippis ja kulaus

Taas Lapissa. Sen kunniaksi. Todella hienoa olla täällä. Posket innosta helottaen naisretkeilijämme päättävät vaiherikkaan päivän lääkeannoksella (hunajaa ja tervaa ja desinfiointiainetta, eikös se Hunajatervalikööri niistä ole tehty?). 

Kuva 155: Sisustusta

Aurinko paistaa tupaan täydeltä terältä, vaikka naisretkeilijämme tahtoisi jo kallistaa päänsä laverille, onhan kello jo hyvän matkaa yli kahdeksan (illalla). Niinpä vaippaharsopyyhe ikkunan somistukseksi! Sopii kuin nenä päähän, ja voihan siihen ohimennen sen nenänpään pyyhkäistäkin.

Kuva 154: Uraputkessa

Upottavassa lumessa kelkkaurat ovat ahkionvetäjän pelastus. Niitä kannattaa toki sumeilematta seurata myös silloin, kun hanki kantaa tunturissa, vain huomatakseen joutuneensa uraa pitkin tunturin sille jyrkemmälle reunalle. Jossa on koivikkoa. Jossa hanki ei kanna. Näin Lenkihakan rinteillä pääsiäisenä 2009.

Kuva 153: Muotovaahtoa

No ei sitä vaahtoa päähän laiteta! Vaan monoon! Nukkumakelvottomasta MemoryFoam-tyynystä kimpaleet monon sisään ja johan onnistuu hiihtäminen melko kivuttomasti turhan jäykillä, uusilla monoilla.

Kuva 152: Tarpeellista tavaraa

Hyvin varustautuneen naisretkeilijän tunnistaa kaikkialla roikkuvista ja liehuvista remeleistä. Esimerkkikuvan tuiki tärkeät komponentit ovat seuraavat:

1. kompassin naru

2. selkärepun lantiovyö

3. ahkion vetovyön kiristys

4. hiihtohousujen henkselit (ei voi pitää ylhäällä äkillisten HÄTÄtilanteiden varalta)

5. ylimääräinen kaksilukkoinen nahkahihna vapaana olevan koiran (oma) tarvittaessa pyydystämistä varten

6. irtohihna

7. ahkion vetovyön (alunperin rinkan lantiovyö) ylimääräiset hihnat, joita ei voinut leikata irti, kun niillehän voisi olla jotain käyttöä

8. selkärepun olkaviilekkeen kiristys

Kuva 151: Hukassa

"Missä helv... ne mun aurinkolasit taas on? Mä en nää mitään täällä paisteessa!"

Kuva 150: Outo kuva

Vastine kuvalle 99: Halojaa

Ilkeämielinen trikkikuva!! Ettäkö kahdella kännykällä yrittäisin napata kenttää.



Pah!!

Kuva 149: Tuoksukynttilät

Jäikö tunnelmaa elävöittävät tuoksukynttilät hiihtovaellukselta kotiin?
Ei hätää, kätevä emäntä laittaa tuikut huopakumppareihin ja tuoksu on taattu!

Kuva 148: Huipulla

Kun valokuvaaja on huipulla, hän tietenkin kuvaa huippua, ihan siinä jalkain juurella.

Kuva 147: Kengät ja muovipussit

Oli tarkoitus tehdä kämpätön reissu, mutta sitten kun kaikki sukat, kumpparihuovat ja varahuovat olivat märkinä tuli hillitön hinku Adolfin kammille

Jokaisella itseään arvostavalla kämpällä on kämppäkengät ja jopa villasukat, tässä viimeisintä hottia muotia Adolfin kammilta



Tässä viimeisin kuva seuraavalta aamulta niistä täydellisistä muovipusseista, eristävät nyt ah niin kuivat huovat kuivina yhä märistä kumppareista.



Miten kaunista, miten tyylikästä!!

Kuva 146: Balanssi

Ei  se mitään helppoa ole, vetää ahkiota arktisissa olosuhteissa, valtavien korkeuserojen vuoristomaisemissa, viikkokausien äärirajoilla pinnistelyn uuvuttamana. Saati sitten leppoisasti ilman ahkiota Saariselän kaamoksessa Ruotsin armeijan suksilla pikku töppäreitä lasketella. Kokeilkaa vaikka ite. Muistakaa turvaväri varusteissa siltä varalta, että hautaudutte lumeen.

Kuva 145: TEEMA / Valokuvaus

Retkivalokuvaus ei sitten muuten ole mikään heikkohermoisten laji! Kuvassa sen todistaa Ruska Korouoman iltahämärissä.

Kuva 144: TEEMA / Valokuvaus

Kun on tähtäimessä jotain kuvaamisen arvoista, ei haittaa vaikka jalkojen välissä ammottaisi suuren siirtolohkareen halkaiseva rotko.

-Lotta-

Kuva 143: TEEMA / Valokuvaus

Tätäkään blogia ei olisi syntynyt, elleivät nais- (ja joissain tapauksissa mies-)retkeilijät vaivojaan säästämättä olisi kuvauskalustoa retkillään kantaneet, milloin minkäkinlaisessa kelissä ja maastossa kontanneet, kiivenneet, tähdänneet ja laukaisseet. Valokuvaaminen julistettakoon täten huhtikuun Naisretkeilyn koko kuvan kuva-aarteiston teemaksi. Kaivakaapa taas arkistoja, sisaret, ja laittakaa esille retkivalokuvaamisen liittyviä otoksia. Allekirjoittanut aloittaa:

Hiutale makrokuvaa Ukselmapäällä

Kun kukkakuva on saatava, kukkakuva on saatava. Jalasta vetää suonta, mahan alla on jääkaudenaikainen graniitti- tai muu vastaava lohkare, reppu valuu niskaan ja hatun lieri pimentää kameran näytön. Mutta kukkakuva on saatava.

Hiutale kosteissa kuvausolosuhteissa Patvinsuolla

Kuva 142: Leirielämää

Pyykkimuija ylpeänä esittää, leiri:

Hikisen taapertamisen päätteeksi kaikkia vaatteita ei tarvitse pyykkäillä, ne ovat kosteita ja raikkaita ihan ilmankin. Etualalla vasemmalla saatat havaita maastoon hyvin sulautuvat housut siististi viikattuna kuivumaan (mikähän puhuri ne tuonne puuhun lennätti?), ja taaempana HighTechDome-teltan takana on myös havaittavissa siisti rivi 100% puuvillaisia t-paitoja ja paitiksia kuivumassa omalla narullaan. Kaikesta huokuu onni, rauha ja levollisuus, mitä leiriemännän asentokin viestittää...

Kuva 141: Pyykkimuija

Posket hehkuen reissunainen huolehtii, että puhdasta päälle löytyy myöskin reissussa. Paita huuhtaistaan viimeistään siinä vaiheessa, kun se on valkoisenaan suolarannuista ja hieman tönkkö (al dente?).

Kuva 140: Anyway the wind blows

Tutkimusmatkailijamme kiikaroi kaukana siintäviä maita ja vuoria




















Hän on pukeutunut asianmukaisen muodikkaasti safarihenkiseen asuun, joka korostaa hänen vartalonsa kurveja. Retkeilevä nainenhan on aina tyylikäs, olosuhteista viis!
(Lemmenjoella heinäkuussa 2004)

Kuva 139: Oi onnea!

Tässä on nestehukan uuvuttanut retkeilijänaisemme päässyt jo virvoittavien vesien äärelle















Huomaa siveä kyykkyasento!
Helteestä huolimatta hän verhoutuu peittäen koko herkän hipiänsä, vain paloauton kanssa (jos sellaisia erämaassa olisi) kilpaa punaisena hehkuvat posket paljastavat hänen oleskelleen ulkoilmassa. Saatat myös havaita hänen turvonneet kämmenselkänsä ja kuulla hartaan kulauttelun äänet, mitkä eivät tunnu loppuvan ollenkaan...
(ollaan Ivalojoella, kesällä 2003)

Kuva 138: Retkeily on virkistävää

Koska edellisessä kuvassa näimme nautinnollista lepäämistä, niin jatkamme samalla teemalla

Onko joku pudottanut ison kiven menninkäisen päälle kesken matkan? Vai onko kyseessä sherpa joka kantaa viiden hengen kahden viikon retkueen kaikki tavarat? Kysymykseen ei ainakaan tule helteen uuvuttama vaeltajanainen, jolla on kahden hengen paksut solumuovialustat, varusteita viikon reissulle (joka typistyi olosuhteiden pakosta), jonka kuntopohja on huono ja nestehukka vaivaa... tässä vain hetken tutkitaan muurahaisia polulla ja kirmataan sitten raikkaina ja kevyin askelin taas eteenpäin ;)
(Hammastunturin erämaassa, kesällä 2003)

Kuva 137: Elähän hötkyile, osa 2

Ruskavaelluksen aurinkoisin ja lämpimin päivä, naisretkeilijä huopaan kääriytyneenä . Lämmintä, hiljaista, ihanaa. Voiko paremmin olla?

Tämän lähetti Tassu

Kuva 136: Matalaa profiilia

Soutamisessa, jos verrataan vaikkapa melontaan, on aina se vaara, että takaperin liikuttaessa pää kopsahtaa esim. tukevaan männynoksaan, matalalla roikkuvaan voimajohtoon tai viemäriputken yläreunaan. Niinpä on aina syytä harjoittaa suurta varovaisuutta ja välttää yletöntä pään kurottelua, vaikka olisikin varustautunut suojapäähineellä.

Kuva 135: Kun on lusikalla annettu...

Naisretkeilijämme iltapalalla Lemmenjoen erämaassa elokuussa 2003. Varovaisuus kannattaa aina: mitä pienempi pala, sitä epätodennäköisemmin siihen tukehtuu. Huomaa vettä valuva hatunlieri ja mustat silmänaluset. Kyllä Lapissa sentään on riemukasta.